sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Lupa hinkata


Kaikkialla tuoksuu raikas pesuaine ja huoneilma on kevyen puhdas. Pölyä ei ole, vessojen posliinit kiiltävät ja kylpyhuoneen lattia on vieläkin märkä tehdystä toimenpiteestä. Pyyhkeet on vaihdettu puhtaisiin ja petilakanat lepäävät pestyinä narulla. Kaikkialla on siistiä - tavarat ovat omilla paikoillaan. Jostain kaukaa voi kuulla pyykinpesukoneen rauhoittavan hurinan. Hurina sekoittuu suloisesti spotifysta soivaan iskelmään. Käsissä haisee muovihanska ja sukan pohjat ovat märät juuri pestystä lattiasta. Olo on kevyt; kaikkensa antanut. 




On siivouspäivä. Tuo majesteettinen päivä, jolloin saan siivota sieluni kyllyydestä. Silloin kukaan ei arvostele ylitse vuotavaa hinkkaamistani. Kukaan ei käske rauhoittumaan. Kaikki tietävät, että minulle siivous on pyhä ja puhdistava rituaali, jota ei sovi arvostella. Näkisittepä minut imurin ja luutun varressa; olen kuin hyvin rasvattu koneisto, joka päästää selkä vääränä menemään alakerran ja yläkerran väliä. Olen tehokas ja tunnen pystyväni mihin vaan.




Normaalisti siivouspäiväni on torstaisin, mutta Joulun pyhät sekoittivat järjestelmäni. On ehkä hieman syntistä siivota sunnuntaina, mutta voipahan ainakin aloittaa viikkonsa puhtaassa kodissa. Vai mitä olette mieltä? Onko siellä muita yhtä intohimoisesti siivoamiseen suhtautuvia, siisteyttä arvostavia hinkkaajia?

2 kommenttia:

  1. Ehehheee eipä ole, mutta katselen tätä toimitusta mielelläni jos tahdot näyttää joskus tupenrapinat mun 29 neliölle. :D Tupenrapinat. Tupen rapinat. On siinäkin sanonta. Onpas muuten julma! Tuohan kuulostaa oikeastaan fyysiseltä uhkailulta! Tulee vain mieleen että alkaa puukko viuhumaan. Mistähän tämäkin sanonnan juuret juontuu. Hmmm. -Kaaka

    VastaaPoista